Nacho Porto – vieraalla maalla, mutta omiensa joukossa / Padel.358

Suomalaisten kaavamaisuus tekee meistä omalla, hyvin erityisellä tavallamme ihanteellisia valmennettavia. Toisaalta padelissa menestyminen edellyttää sangen usein espanjalaistyylistä kykyä heittäytyä tilanteeseen. Onnistumisen raaka-aineet alkavat olla kasassa – valmentaja, joka osaa yhdistää ne tavalla, joka mahdollistaa eri kulttuurien parhaiden puolien hyödyntämisen, pystyy saamaan valmennettavistaan parhaat tehot irti.

Kun Nacho Porto opiskeli tuotantotekniikkaa Espanjassa, miehen päässä tuskin vilahti montakaan ajatusta sen suuntaan, että jonain päivänä hän pääsisi työskentelemään maassa, jossa insinööriosaamista löytyy joskus enemmän kuin laki sallii tai lääkäri määrää.

Ei vielä edes muutto Tampereelle tutkinnon loppuvetoa varten, jyväskyläläislähtöisen vaimon tapaaminen ja ensimmäisen lapsen syntyminen riittänyt. Tarvittiin arkea Malagassa, tympiintyminen niihin ”oikeisiin” insinöörin hommiin ja toisen lapsen mahdollistama isyysloma, ennen kuin alkoi tapahtua.

Kun pyörät lähtivät rullaamaan, se olikin sitten menoa.

”Olin jo jonkin aikaa halunnut mahdollisuutta kokeilla padelia elinkeinona”, Nacho muistelee yhtä elämänsä kulminaatiopistettä. ”Kun neljän kuukauden mittainen isyysloma alkoi häämöttää, päätimme muuttaa Jyväskylään ja katsoa, mitä siitä oikein tulee.”

Elettiin vuotta 2021 ja padel oli aloittanut todellisen juurtumisensa suomalaiseen maaperään. Tämä näkyi selvästi myös Jyväskylässä – Nacho huomasi hyvinkin nopeasti, että hänen valmennuksilleen oli sosiaalinen tilaus. Tästä rohkaistuneena hän lopetti insinöörin työt tyystin, perusti oman Finspadel-akatemiansa ja hyppäsi täysipäiväiseksi padelvalmentajaksi.

”Kun on rohkea ja sopivasti onnekas, voi muuttaa elämänsä.”

Yllättävä väylä suomalaiseen sielunmaisemaan

Omanlaista rohkeutta vaati myös suomalaiseen kulttuuriin heittäytyminen ja sen myötä yhteisen sävelen löytäminen valmennuksissa. Sosiaalisten erojen tiedostaminen on erityisen tärkeää silloin, kun halutaan varmistaa viestien perillemeno juuri aiotulla tavalla. Ei pelkästään niin, että asian sisältö tulee ymmärretyksi oikein, vaan myös niin, että painotusten ja vivahteiden suhteen ei synny väärinkäsityksiä ja jopa tarpeetonta mielipahaa aiheuttavia epäselvyyksiä.

Puhuttiinpa sitten sisällöstä, tyylistä tai vaikkapa ilmaisutavasta, Suomen ja Espanjan väliset kulttuurierot ovat keskimääräistä suuremmat. Kuinka ollakaan, Nacho Porton avuksi osoittautui juuri se seikka, jota hän tietyllä tavalla lähti pakoon valitessaan uran Suomessa ja padelin parissa.

Insinöörin ajattelutapa ja sen ymmärtäminen.

”Kaikki lähtee siitä, kuinka tervehdimme toisiamme ja kuinka kommunikoimme toistemme kanssa”, Nacho selittää. ”Pelaajia on osattava lähestyä tavalla, jonka he ymmärtävät ja tunnistavat. Suomalaiset ovat tyypillisesti aika sisäänpäin kääntyneitä eivätkä hae katsekontaktia helposti – silloin espanjalainen valmentaja saattaa epäillä, kuuntelevatko he ollenkaan mitä heille sanotaan.”

Suomalainen insinööri kuuntelee, vieläpä erityisen tarkasti, ja sen Nacho tiedosti nopeasti. Jokainen yksityiskohta painetaan muistiin, ja juuri tässä piilee haaste eri kulttuurista tuleville valmentajille. Asiat rekisteröidään insinöörityylisellä pieteetillä, kirjaimellisesti. Nachon ymmärrys siitä, kuinka insinöörit ajattelevat, onkin auttanut häntä merkittävästi kommunikoinnissa suomalaisten valmennettaviensa kanssa.

Samalla Nacho huomasi toisen ominaisuuden, joka tekee suomalaisista omalla erityisellä tavallaan suoranaisia suosikkivalmennettavia.

”Suomalaisten arjessa on selkeä rakenne, jota he noudattavat tarkasti. Sen ansiosta heidän on myös helppo sitoutua padelvalmennukseen. He ymmärtävät, että kehitys ei tapahdu parin kerran jälkeen, vaan pitemmällä aikavälillä, ja heidän on luonteva varata kalenterista tietty aika koko kaudeksi ja ilmestyä aina tunnollisesti paikalle.”

Toki äärimmilleen viedyllä järjestelmällisyydellä voi olla sivuvaikutuksiakin. Esimerkiksi suomalainen pelityyli on Nachon mukaan joskus turhankin kaavamaista; tietyissä asioissa pitäydytään suorastaan jääräpäisesti, vaikka vastustaja olisikin jo ajat sitten keksinyt niihin lääkkeet. Padelissa kyse on usein asioista ja tilanteista, jotka tulevat eteen hyvinkin odottamattomasti. Näihin tilanteisiin on uskallettava heittäytyä niiden sillä hetkellä edellyttämällä tavalla. Silloin luovuus on uskallettava päästää kaavamaisuuden edelle.

Ei turhia toistoja, vaan kokonaisvaltaista valmennusta

Ei siis mikään ihme, että Jyväskylän Keljonkeskuksen Padel Adderissa, jossa Nacho Porton Finspadel-akatemia toimii, keskitytään teknisten taitojen hiomisen lisäksi paljoon muuhunkin. Vieläpä samanaikaisesti, sillä Nacho uskoo kokonaisvaltaiseen pelaajien kehittämiseen. Tapahtuvathan asiat kentälläkin samanaikaisesti, niin että osaamisen eri osa-alueita on kyettävä tuomaan tilanteeseen mukaan.

”Sosiaalinen ja kulttuurin tuoma viitekehys vaikuttaa peliin siinä missä motoriset taidot, mutta yleisesti ottaen valmennuksessa keskitytään edelleen turhan paljon pelkästään tekniseen ja fyysiseen puoleen. Peli edellyttää myös taktisia ja henkisiä valmiuksia, joten niitä on treenattava yhtä lailla. Erityisesti henkisten ominaisuuksien kehittämiseen kiinnitetään aivan liian vähän huomiota.”

Nacho ei päästä valmennettaviaan helpolla tässäkään. Hän vetää tietyt tilanteet treeneissä niin, että valmennettavien huomio karkaa itse asiasta kuin vaivihkaa – sen jälkeen opetellaan kiinnittämään huomio takaisin olennaisimpaan. Paineistamisen jälkeen syntyvä tunne tilanteen samaisesta hallintaan ei välttämättä kuulosta kaavamaisuuksiin tottuneen insinöörin ihannetreeniltä, mutta kun sen vaikutukset huomataan, ymmärretään taas kerran sekä padelista että kulttuurierojen merkityksestä paljon enemmän.