Lisääkö tieto päätöksenteon tuskaa?
19.10.2026
Tiedolla johtamisesta on tullut muotimantra, jonka nimeen vannoo yksi jos toinenkin yritysguru. Saatavilla olevan tiedon määrä kasvaa räjähdysmäisesti ja työkalut sen jalostamiseksi kehittyvät vieläkin nopeammin. Mitä enemmän johtaja pelkää tekevänsä väärän päätöksen, sitä enemmän hän turvautuu tietoon. Tulee nimittäin helpottunut olo, kun jo päätöstä tehdessään tietää, että jos tämä menee vihkoon, aina voi syyttää tietoa.
Tutkimukset sanoivat näin. Käyrät osoittivat tähän suuntaan. Laskelmien mukaan tämä oli paras vaihtoehto. Ja niin edelleen. Omat aivot jäivät narikkaan, kun päätös oli niin helppo katsoa excelin viimeisestä sarakkeesta.
Johtajien on aivan inhimillistä hakea varmuutta päätöksilleen, mutta sataprosenttista varmuutta ei epävarmuuden ja yllätysten täyttämässä liike-elämässä ole missään kohtaa. Mitä enemmän meillä on tietoa, sitä lähemmäs pääsemme tuota varmuutta. Tämän myötä päätöksenteko kuitenkin hidastuu. Ja koska tämän päivän liike-elämässä aika on rahaa entistäkin enemmän, huonokin päätös nopeasti tehtynä on monessa tapauksessa parempi kuin hyvä päätös, joka tehdään vasta sitten kun juna on asian osalta jo mennyt.
Totta kai tietoa tarvitaan. Ilman sitä jokainen päätös olisi ladon seinään ampumista silmät sidottuina. Kyse on siitä, kuinka sokeasti luotetaan pelkästään siihen, mitä numerot näyttävät.
Ideoita on syytäkin iteroida ja arvioida kriittisesti, mutta niin kauan, kun omaan näkemykseen ja harkintakykyyn ei luoteta, kyse on enemmän tappion välttämisestä kuin voiton hakemisesta. Ja pelkillä tasapeleillä ei missään liigassa ole koskaan saavutettu yhtään mitään.
Epäonnistumista ei ole syytä pelätä liiketoiminnassakaan, sillä se kuuluu asiaan. Kun varmuutta korostetaan liikaa, menetetään monta mahdollisuutta oppia lisää. Hankalammaksi homman tekee se, että kun vääräksi osoittautunut päätös on perustunut vääräksi osoittautuneeseen tietoon, sitä on helppo syyttää – mutta kun se perustuu näppituntumaan, se koetaan henkilökohtaisena epäonnistumisena.
Jokaisessa päätöksentekotilanteessa on kuitenkin omat muuttujansa, joita tieto ei ole voinut ottaa huomioon. Juuri siksi kyky lukea tilanne, nähdä iso kuva ja tehdä päätös, joka sopii siihen tiettyyn hetkeen parhaiten, on tärkeää.
Tekoäly, tuo kaiken tiedon ehtymätön lähde, tekee tiettyjä asioita tehokkaammin ja nopeammin, mutta edes se ei koskaan korvaa tunneälyä, rohkeutta tai päättäväisyyttä. Se ei myöskään pysty rakentamaan synergisiä johtopäätöksiä vuorovaikutteisen tiimin aikaansaamista ideoista tai näkemyksistä.
Älä siis aloita päätöksentekoa tiedon pohjalta tai sen mukaan, mikä olisi todennäköisin vaihtoehto. Aloita terveellä järjellä ja käytä tietoa näppituntuman vahvistamiseen tai kumoamiseen. Firmasi menestyy paremmin ja sinua pelottaa huomattavasti vähemmän, sillä parhaat päätökset tehdään, kun tiedossa oleva tarina haastetaan ja testataan yhdessä – ihanan epäorganisoidulla toiminnalla, jota monet ulkopuoliset saattavat jopa koheltamiseksi kutsua.
Mutta niin sen pitää mennäkin. Parhaassa tapauksessa tieto ei ole ensi- tai edes toissijainen kriteeri päätöksenteolle. Parhaimmillaan tieto on näppituntumaan perustuvan päätöksen vahvistajana, joka varmistaa sen, että mitään tärkeää ei ole päässyt unohtumaan. Kun tuosta on saatu varmuus, voidaan huoletta mennä siihen suuntaan, joka siinä kohtaa tuntuu oikealta.
Hyvä liiketoiminta tarvitsee tietoa, mutta se on silti enemmän taidetta kuin tiedettä. Ja juuri siksi niin hauskaa.