Tekstimies

Muista muistuttaa

7.10.2026

Toisto on mainonnassa tunnettu ja tunnustettu tehokeino. Asiantuntijat väittelevät siitä, kuinka monta kertaa viesti täytyy saada potentiaalisen asiakkaan tajuntaan ennen kuin se siellä pysyy, mutta kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että niitä kertoja on oltava paljon. Juuri siksi, vaikkapa jalkapallon MM-kisaottelun, klassikkoelokuvan tai Tanssii tähtien kanssa -ohjelman mainoskatkoilla toistuu sama mainosfilmi. Kerta toisensa jälkeen.

Eikä se siihen lopu, sillä menitpä sitten lukemaan digilehteä, selaamaan sosiaalista mediaa tai käväisemään kauppakeskuksessa, se sama tarina lyö päin näköä edelleen. Niin kauan, että todellakin uskot saaneesi tarpeeksi.

Toisto toimii. Mainostaja sen ymmärtää, mutta ymmärtääkö johtaja?

Kun puhutaan organisaation sisäisestä viestinnästä, ihmisten muistuttaminen on tulosten kannalta vähintäänkin yhtä merkittävää kuin 35–50-vuotiaiden kaupunkilaisperheenäitien muistuttaminen siitä, että paikallisessa hypermarketissa saa tietynmerkkistä jauhelihaa neljä pakettia kolmen hinnalla.

Kuinka usein olet itse kuullut työpaikallasi lauseen: ”Luulin, että olit jo tästä tietoinen”?

Juuri siksi johtajien ja tiiminvetäjien pitäisi muistaa muistuttamisen merkitys. Mutta kun katsoo, tai oikeastaan kuuntelee, johtajien suhtautumista toistoon, luulisi asian olevan täysin toisin. Moni pelkää saavansa vastineeksi silmien pyörittelyä ja kommentin: ”Kai me tuo jo tiedetään, ei me nyt niin tyhmiä olla”, mutta siinäkin tapauksessa se on pieni kustannus siitä, että asian perillemenosta (tai tässä kohtaa siis perilläolosta) voi olla täysin varma

Suurimmassa osassa tapauksista kommentti on joka tapauksessa enemmänkin tyyliä ”Ai niin, tosi hyvä kun muistutit”.

Toistovaikutus työelämässä tekee kaikista menestyksekkäämpiä. Juuri siksi johtajien tulisi kerätä rohkeutensa ja ottaa vastaan silloin tällöin yksi ärsyyntynyt vastaanottaja. Vastineeksi hän saa moninkertaisen määrän helpotuksen huokauksia ja niiden myötä innostunutta toimeen tarttumista.

Ihmiset tarvitsevat muistutuksia. Asioita kaatuu prosessoitavaksi koko ajan enemmän, vaikka pääkopan kovalevy ei ole digitalisaation tai AI:n myötä juurikaan kasvanut. Juuri siksi muistuttamisen merkitys kasvaa suorastaan eksponentiaalisesti.

Kyse on useimmiten aika simppeleistä asioista. Ei Mestareiden liigan finaalissakaan puoliajalla valmentaja pukukopissa ryhdy pyörää keksimään uudelleen. Perusasioita siellä käydään läpi – niitä, jotka pelaajille on ensimmäisen kerran opetettu jo viisivuotiaina. Eikä kukaan ryhdy siinä kohtaa sanomaan että kai minä nyt sen tiedän että jos me tehdään kolme niin voitetaan.

Ennen uutta strategiaa on hyvä muistuttaa johtoryhmää siitä, miksi yritys on perustettu ja mitä varten tätä työtä tehdään. Ennen myyntikampanjaa kannattaa käydä läpi tavoitteet, pääargumentit ja ylivoimatekijät. Tiimipäivä on hyvä aloittaa yrityksen arvomaailmaa kertaamalla.

Asioita, joista jokaisen asianosaisen ainakin pitäisi olla tietoinen. Mutta kertaus on opintojen äiti, ja tässä tapauksessa myös varmistus siitä, että seuraavat askeleet pystytään ottamaan tukevalla pohjalla. Kun kehitys vie sekä johtajia itseään että heidän tiimejään koko ajan kohti monimutkaisempia asioita, on hyvä varmistaa, etteivät perusasiat pääse taustalla unohtumaan.

Useimmissa tapauksissa se, että johtajat eivät vaivaudu toistamaan asioita, johtuu siitä, että he eivät halua loukata ketään. Tai vielä pahempaa – he eivät halua olla tylsiä. Tämä ylpeys on laitettava romukoppaan ja uskallettava ottaa esiin asioita, vaikka sitten kuinka monennen kerran uudelleen.

Englantilainen kirjailija Samuel Johnson sanoi jo 1700-luvlla, että, ihmisiä on muistutettava enemmän kuin heitä on informoitava. Joten ei kannata pelätä – tuskin kukaan on koskaan vaihtanut työpaikkaa siksi, että vanhassa duunissa kommunikoitiin liikaa.

Sitä paitsi, onko kenenkään puoliso koskaan valittanut kaverilleen, että jos tuo tyyppi vielä kerran sanoo rakastavansa minua, niin menetän hermoni lopullisesti?

 

Blogiarkistoon

Etusivulle